Mutsi otti kerrankin kameran mukaansa lenkille. Ihan kuulemma todistaakseen että ulkona on mutaista eli keväistä. Se on hyvä, koska se ei saanut kuvatuksi niitä 3:a peuraa jotka sinkosivat naaman edestä matkaan ohiiohei. Mutsin mielestä oli myös hyvä että olin sattumalta aiemman korvattomuuteni vuoksi kiinni remmissäni, enkä suinkaan huidellut vapaana ja villinä. Itse olisin mieluusti kylläkin toistanut KP:n arvoisen suoritukseni paimennuksesta, ei aidatulla alueella. Mutta mennäänpäs niihin kuviin.

Meidän metissä kasvaa traktoreita. Onneksi ne on sävy sävyyn luonnon kanssa.

Me nähtiin myös kevään ensimmäinen peehonen. Vaikkakin Isännän siskon poika totesi pienenä lapsena peehosen nähtyään perään että "mä tappa sen", me emme näin tehneet koska se lensi pois. Ei nauraen, kait. Pieni opas metsäkäytökseen

Metsässä asuu Mörköjä ja Keijuja (ja pupuja ja peuroja ja porojakin ihan varmasti) Joten jos/kun kuulet ääniä (pään ulkopuolellakin) niin vaihtoehtoisesti

poistu paikalta kuten kuvassa tai

esitä noutaja-koiraa.

 

Kun emäntä huutaa luokke, niin vaihtoehtoisesti joko

nuale naamaas kuten kuvassa tai,

juokse luokse jos se haisee lupaavasti lihapullilta tms. Ensijaisesti kuitenkin tee jotain muuta kuin kakkosvaihtoehto.

 

Kun käsketään poseeraamaan

ota kunnon Ego-asento niin että juuri ja juuri mahdut metsään egosi kanssa kuten kuvassa tai,

Älä ainakaan kato kameraan päin missään nimessä.

Ei mulla tässä sitten muuta tai bäätä ku että suklaamunia kaivellessa rairuohosta morot!

Ps. Olen syytön kaikkeen kunnes toisin todistetaan -ilme rulettaa aina.