Morken taas hei.
Sanoinko mä jo niistä nakeista et ne on ehkä maailman parhaan hajuset jutut. No siis on.
Et niitten takii voi kyllä taipuu vaikka solmuun jos niikseen tulee.

Mut tääl kämpäs on joku ihme otus kans. Semmone aika samankokonen ku mä, mutta se vaan ei ollenkaan oo mun kaveri. Mä kerran yritin niinku häntä piukeena pydessä mennä sitä moikkaan ni siitä lähti joku ihme sshhhh ääni ja se taipu ihan mutkalle! Haloo! Siis ei toi nyt kovin normaalia oo näin koirien kielessä tommonen. Se käy kuulemma mutsin mukaan välillä vähän kyttään mua ku mä pudjaan tuolla niitten sängyn alla. Ihme tyyppi. Katotaa nyt jos se tajuis et hei mä oon ihana rinsessa jota kaikki rakastaa. Taidan tarjota sille nakin jos se siitä innostuis.
Muuten tää kämppä vaan isonee kokoajan. Koska siis hei, ei kukaan uskalla ekana päivänä rilluu joka paikassa, ni nytkin tänään vaan löytyy uusia huoneita lisää. Aika mageeta.
Ny mä komennan tota mutsii vähän, se ei taas tajuu yhtään et mulla on riekku-vaihde päällä. Jatketaan harjoituksia sit taas.